Ostoskori

  • Ostoskorissasi ei ole tuotteita.

Fasciaverkosto on kaikessa liikkeessä yhtä lailla mukana

tagit News

”Mä olin niin heti mukana tässä. Fasciapuvun perusidea kuulosti hyvältä ja aloin heti ideoimaan, mitä puvulle voisi tehdä, miten tutkia”, kertoo hyvinvointiteknologiaa opiskeleva Lauri Aitta opinnäytetyöstään. Fasciapuku perustuu yleiseen fysiologiseen tietoon siitä, että kun kehon liikettä vastustaa, enemmän motorisia yksiköitä aktivoituu. Tämä näkyy esimerkiksi muutoksena aivokuorella kyseistä liikettä hermottavalla alueella.  

Fasciapukua oli aiemmin tutkittu kolme vuotisen tuotekehityksen aikana useilla eri menetelmillä. Lauri keskittyi lopputyössään testaamaan Fasciapuvun kahta eri protomallia kävelyanalyysiin suunnitellulla paineanturimatolla, sykemittarilla sekä EMG-laitteella. ”Lihaksen tuottama sähköpotentiaali antaa osviittaa siitä, miten lihas aktivoituu esimerkiksi kättä liikutettaessa. Yksinkertaistettuna voitaisiin sanoa, että mitä suurempi piikki sähköpotentiaalissa on, sitä paremmin kyseinen lihas aktivoituu, joka täten myös näkyy voimankäytössä. Voiman käyttö suurimmassa osassa liikkeitä kasvoi 10-70%. Ainoastaan ojentajassa oli laskua, joka voi johtua käytetyn prototyypin epäsuhtaisesta hauis- ja ojentajalinjan vastus- ja vetovoiman jakautumisesta”.

Paineanturimatto on 10 metrin matto, jonka henkilö kävelee päästä päähän. ”Siitä pystytään katsomaan mm. nilkan pronaatio- ja supinaatioasentoa, eli jalkaterän asentoa, sekä askelpituutta. Tuosta sain silloin irti sen, että puku korjaa hyvin jalkaterän asentoa kävelyssä.  Verrattaessa ilman pukua suoritettuihin vertailukuviin, voidaan selkeästi todeta neutraaliasennon löytyvän paremmin. Tämän aiheuttaa puvun fascialinjojen mukaisesti kulkevat vastukset, jotka korjaavat asentoa ja täten jalan madaltunutta holvikaarta.”, kuvaa Lauri Aitta paineanturimaton tuloksia.

”Syketestissä keskimääräinen syke nousi jonkun verran, koska puvun kautta tulee lisävastusta. Tämä oli kyllä ihan oletettua”, toteaa Lauri. Kestävyystestien tuloksien mukaan puvun tuottama nousu sykkeessä harjoituksen aikana oli noin 10 lyöntiä minuutissa. Sykkeen nousu kertoo suorituksen tehon kasvusta sekä energiankulutuksen lisääntymisestä. Kun fasciaverkostoa vastustetaan ja siten kuormitetaan, fibroplastit, eli sidekudoksen solut, pyrkivät uudelleenjärjestämään verkoston kollageenisäikeitä. Tämän seurauksena faskia pystyy jatkuvasti vastaamaan ulkopuolisten ärsykkeiden aiheuttamiin vaatimuksiin. Ärsykkeiden puuttuessa, faskiaverkosto vastaa niiden puutteeseen heikkenemällä ja haurastumalla.

”Testien tulokset sinällään yllättivät, kun en ollut ihan varma mitä odottaa. Tässä tutkimuksessa tärkeää oli, että tilanne pystyttiin vakioimaan kuntosalille. Näin liikeradat pysyivät samanlaisia ja liikkeet olivat eristettävissä tietyille lihasryhmille. Toki näitä tuloksia tarkastellessa tulee ottaa huomioon suhteellisen pieni otanta, joka korostaa virheiden mahdollista näkyvyyttä tuloksissa. Yleisesti katsoen pidän konseptia erittäin hyvänä ja innovatiivisena. Jatkokehitys on mahdollista tehdä monella tapaa, mutta minusta tätä ei kannattaisi liikaa segmentoida tietylle ryhmälle. Pukua on mahdollisuus käyttää niin kuntoutuksessa, aktiiviurheilussa kuin ammattilaisurheilussa. Fasciaverkosto on kaikessa liikkeessä yhtä lailla mukana”, summaa Lauri.

 

Related Articles